Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   af Vreemde tale leer

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [drie en twintig]

Vreemde tale leer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? W-----et - --aa-s gel-er? W___ h__ u S_____ g______ W-a- h-t u S-a-n- g-l-e-? ------------------------- Waar het u Spaans geleer? 0
Osaatteko myös portugalia? K-- u-ook Port---e- pr---? K__ u o__ P________ p_____ K-n u o-k P-r-u-e-s p-a-t- -------------------------- Kan u ook Portugees praat? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ja---- ----a---ok--- -i--jie-----iaa-s pra-t. J__ e_ e_ k__ o__ ’_ b______ I________ p_____ J-, e- e- k-n o-k ’- b-e-j-e I-a-i-a-s p-a-t- --------------------------------------------- Ja, en ek kan ook ’n bietjie Italiaans praat. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. E- --n- u pra-t---ie ---i---paa-s/-talia-ns--..-. E_ d___ u p____ b___ m___ (______________________ E- d-n- u p-a-t b-i- m-o- (-p-a-s-I-a-i-a-s-.-.-. ------------------------------------------------- Ek dink u praat baie mooi (Spaans/Italiaans/...). 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Di---a-- ---taa-lik-so--tge-y-. D__ t___ i_ t______ s__________ D-e t-l- i- t-a-l-k s-o-t-e-y-. ------------------------------- Die tale is taamlik soortgelyk. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. E---a-----l- g--d vers----. E_ k__ h____ g___ v________ E- k-n h-l-e g-e- v-r-t-a-. --------------------------- Ek kan hulle goed verstaan. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M----p-a-t--n----y- -s mo-i---. M___ p____ e_ s____ i_ m_______ M-a- p-a-t e- s-r-f i- m-e-l-k- ------------------------------- Maar praat en skryf is moeilik. 0
Minä teen vielä monta virhettä. E- -----no- steed- baie f--te. E_ m___ n__ s_____ b___ f_____ E- m-a- n-g s-e-d- b-i- f-u-e- ------------------------------ Ek maak nog steeds baie foute. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Wys--y a-tyd--e------s--lie-. W__ m_ a____ t____ a_________ W-s m- a-t-d t-r-g a-s-b-i-f- ----------------------------- Wys my altyd tereg asseblief. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. U ---s-ra-k ---h-e--g-ed. U u________ i_ h___ g____ U u-t-p-a-k i- h-e- g-e-. ------------------------- U uitspraak is heel goed. 0
Teillä on pieni aksentti. U -et-ne- ’- -f-e-s- -k----. U h__ n__ ’_ e______ a______ U h-t n-t ’- e-f-n-e a-s-n-. ---------------------------- U het net ’n effense aksent. 0
Tunnistaa mistä tulette. M--s-ka- h----w-ar u va-d-an -om. M___ k__ h___ w___ u v______ k___ M-n- k-n h-o- w-a- u v-n-a-n k-m- --------------------------------- Mens kan hoor waar u vandaan kom. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? W-- -- u -----r--al? W__ i_ u m__________ W-t i- u m-e-e-t-a-? -------------------- Wat is u moedertaal? 0
Käyttekö kielikurssia? L--p-- -n t---k--sus? L___ u ’_ t__________ L-o- u ’- t-a-k-r-u-? --------------------- Loop u ’n taalkursus? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Watt-- han---ek-----u-- -? W_____ h_______ g______ u_ W-t-e- h-n-b-e- g-b-u-k u- -------------------------- Watter handboek gebruik u? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ek--a- n-- op---e o-mlik-die-naam----h-u-n--. E_ k__ n__ o_ d__ o_____ d__ n___ o_____ n___ E- k-n n-e o- d-e o-m-i- d-e n-a- o-t-o- n-e- --------------------------------------------- Ek kan nie op die oomlik die naam onthou nie. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. D-- -ite- h---m--o----ip. D__ t____ h__ m_ o_______ D-e t-t-l h-t m- o-t-l-p- ------------------------- Die titel het my ontglip. 0
Olen unohtanut sen. Ek h-t--i- ve-ge-t. E_ h__ d__ v_______ E- h-t d-t v-r-e-t- ------------------- Ek het dit vergeet. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!