Lauseita

fi Hotellissa – saapuminen   »   af In die hotel – aankoms

27 [kaksikymmentäseitsemän]

Hotellissa – saapuminen

Hotellissa – saapuminen

27 [sewe en twintig]

In die hotel – aankoms

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Onko teillä vielä vapaita huoneita? Het - -ir-my -n kamer? H__ u v__ m_ ’_ k_____ H-t u v-r m- ’- k-m-r- ---------------------- Het u vir my ’n kamer? 0
Olen varannut huoneen. E- ----’n ---e- b-s-----. E_ h__ ’_ k____ b________ E- h-t ’- k-m-r b-s-r-e-. ------------------------- Ek het ’n kamer bespreek. 0
Minun nimeni on Müller. M- ---m--- -ü--er. M_ n___ i_ M______ M- n-a- i- M-l-e-. ------------------ My naam is Müller. 0
Haluaisin yhdenhengen huoneen. Ek-s-ek-’n en-el--me-. E_ s___ ’_ e__________ E- s-e- ’- e-k-l-a-e-. ---------------------- Ek soek ’n enkelkamer. 0
Haluaisin kahdenhengen huoneen. Ek --e--’- --b-e-k-m-r. E_ s___ ’_ d___________ E- s-e- ’- d-b-e-k-m-r- ----------------------- Ek soek ’n dubbelkamer. 0
Mitä maksaa huone per yö? H-ev--l---s -i----mer -e- nag? H______ k__ d__ k____ p__ n___ H-e-e-l k-s d-e k-m-r p-r n-g- ------------------------------ Hoeveel kos die kamer per nag? 0
Haluaisin huoneen kylpyhuoneella. Ek w-l gr--- -n-k-mer met ’- -ad---. E_ w__ g____ ’_ k____ m__ ’_ b__ h__ E- w-l g-a-g ’- k-m-r m-t ’- b-d h-. ------------------------------------ Ek wil graag ’n kamer met ’n bad hê. 0
Haluaisin huoneen suihkulla. E- w-- graa---- kame- me- ’n------ hê. E_ w__ g____ ’_ k____ m__ ’_ s____ h__ E- w-l g-a-g ’- k-m-r m-t ’- s-o-t h-. -------------------------------------- Ek wil graag ’n kamer met ’n stort hê. 0
Saanko nähdä huoneen? Kan----di- k-mer-b---gt-g? K__ e_ d__ k____ b________ K-n e- d-e k-m-r b-s-g-i-? -------------------------- Kan ek die kamer besigtig? 0
Onko täällä autotallia? Is -aar--- mo----u-s--ier? I_ d___ ’_ m________ h____ I- d-a- ’- m-t-r-u-s h-e-? -------------------------- Is daar ’n motorhuis hier? 0
Onko täällä kassakaappia? Is---a--’n--l--- h---? I_ d___ ’_ k____ h____ I- d-a- ’- k-u-s h-e-? ---------------------- Is daar ’n kluis hier? 0
Onko täällä faksia? I--da-- ’n f--- -i--? I_ d___ ’_ f___ h____ I- d-a- ’- f-k- h-e-? --------------------- Is daar ’n faks hier? 0
Hyvä, otan huoneen. Goe---ek-n-e- --e ka-er. G____ e_ n___ d__ k_____ G-e-, e- n-e- d-e k-m-r- ------------------------ Goed, ek neem die kamer. 0
Tässä on avaimet. H--- -- -i---l---els. H___ i_ d__ s________ H-e- i- d-e s-e-t-l-. --------------------- Hier is die sleutels. 0
Tässä on matkatavarani. Hi---i--m- b------. H___ i_ m_ b_______ H-e- i- m- b-g-s-e- ------------------- Hier is my bagasie. 0
Monelta on aamiainen? Ho- l-at -s-ont---? H__ l___ i_ o______ H-e l-a- i- o-t-y-? ------------------- Hoe laat is ontbyt? 0
Monelta on päivällinen? Hoe -aa- -s --dd---t-? H__ l___ i_ m_________ H-e l-a- i- m-d-a-e-e- ---------------------- Hoe laat is middagete? 0
Monelta on illallinen? Hoe----t -- -an-e--? H__ l___ i_ a_______ H-e l-a- i- a-n-e-e- -------------------- Hoe laat is aandete? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Tauot ovat tärkeitä oppimisen onnistumiselle

Jos haluaa menestyä opinnoissa, täytyy pitää usein taukoja! Uudet tieteelliset tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Tutkijat selvittivät oppimisen vaiheita. Tutkimuksessa jäljiteltiin erilaisia oppimistilanteita. Omaksumme tiedon parhaiten pieninä paloina. Se tarkoittaa, että meidän ei pitäisi oppia liian paljon yhdellä kertaa. Meidän täytyisi aina pitää taukoja kurssiosuuksien välillä. Opintomenestyksemme nimittäin riippuu biokemiallisista prosesseista. Nämä prosessit tapahtuvat aivoissa. Ne määrittelevät parhaan mahdollisen oppimisrytmimme. Kun opimme jotain uutta, aivomme erittävät tiettyjä aineita. Nämä aineet vaikuttavat aivosolujemme toimintaan. Kahdella tietyllä eri entsyymillä on tärkeä rooli tuossa prosessissa. Niitä erittyy opittaessa uutta sisältöä. Mutta entsyymit eivät erity samanaikaisesti. Niiden vaikutus tapahtuu viiveellä. Opimme kuitenkin parhaiten, kun molemmat entsyymit ovat läsnä samaan aikaan. Onnistumme huomattavasti paremmin, kun pidämme taukoja useammin. Onkin siis järkevää vaihdella yksittäisten opiskelujaksojen pituutta. Taukojen pituudenkin pitäisi vaihtua. Parasta olisi pitää aluksi kaksi 10 minuutin taukoa. Sen jälkeen yksi viiden minuutin tauko. Sitten sinun täytyisi pitää 30 minuutin tauko. Taukojen aikana aivomme tallentavat paremmin muistiin uuden sisällön. Sinun pitäisi lähteä taukojen ajaksi pois työpisteestäsi. Olisi myös hyvä liikkua ympäriinsä taukojen aikana. Lähdepä siis lyhyelle kävelylle opiskelun välillä! Älä pode huonoa omaatuntoa – opit kävellessäsikin!