Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   af Ontkenning 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [vyf en sestig]

Ontkenning 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? Is-d-e-ring---ur? I_ d__ r___ d____ I- d-e r-n- d-u-? ----------------- Is die ring duur? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. N-e---it -os maa---et---nh-nde-d ---o. N___ d__ k__ m___ n__ e_________ E____ N-e- d-t k-s m-a- n-t e-n-o-d-r- E-r-. -------------------------------------- Nee, dit kos maar net eenhonderd Euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Ma---ek-----n-t-v-f-i-. M___ e_ h__ n__ v______ M-a- e- h-t n-t v-f-i-. ----------------------- Maar ek het net vyftig. 0
Oletko jo valmis? Is jy-a--k-a-r? I_ j_ a_ k_____ I- j- a- k-a-r- --------------- Is jy al klaar? 0
Ei, en vielä. Ne-, no- n-e. N___ n__ n___ N-e- n-g n-e- ------------- Nee, nog nie. 0
Mutta olen kohta valmis. M-----k-sal b-nn--ort kl-ar w--s. M___ e_ s__ b________ k____ w____ M-a- e- s-l b-n-e-o-t k-a-r w-e-. --------------------------------- Maar ek sal binnekort klaar wees. 0
Haluaisitko vielä keittoa? W-l j- n-----p h-? W__ j_ n__ s__ h__ W-l j- n-g s-p h-? ------------------ Wil jy nog sop hê? 0
Ei, en halua enää. Ne---e--w-------m--r -- n--. N___ e_ w__ n__ m___ h_ n___ N-e- e- w-l n-e m-e- h- n-e- ---------------------------- Nee, ek wil nie meer hê nie. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. Ma---n-g ’n-roomy-. M___ n__ ’_ r______ M-a- n-g ’- r-o-y-. ------------------- Maar nog ’n roomys. 0
Oletko asunut kauan täällä? Wo-- ---al-lan--hier? W___ j_ a_ l___ h____ W-o- j- a- l-n- h-e-? --------------------- Woon jy al lank hier? 0
En, vasta kuukauden. N--- n-g-----’n -----. N___ n__ n__ ’_ m_____ N-e- n-g n-t ’- m-a-d- ---------------------- Nee, nog net ’n maand. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Maar-ek-ken--- ---- -ens-. M___ e_ k__ a_ b___ m_____ M-a- e- k-n a- b-i- m-n-e- -------------------------- Maar ek ken al baie mense. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? G-an jy m-re-hu-- t---ry? G___ j_ m___ h___ t__ r__ G-a- j- m-r- h-i- t-e r-? ------------------------- Gaan jy môre huis toe ry? 0
En, vasta viikonloppuna. N--- ee-s-o-r --e -awe-k. N___ e___ o__ d__ n______ N-e- e-r- o-r d-e n-w-e-. ------------------------- Nee, eers oor die naweek. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. M----ek k---r-e----ond-- t-rug. M___ e_ k__ r____ S_____ t_____ M-a- e- k-m r-e-s S-n-a- t-r-g- ------------------------------- Maar ek kom reeds Sondag terug. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? Is -o- dogt-r r---- -- vol--s-en-? I_ j__ d_____ r____ ’_ v__________ I- j-u d-g-e- r-e-s ’- v-l-a-s-n-? ---------------------------------- Is jou dogter reeds ’n volwassene? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Ne-, ---is --- n-- sew-nti-n. N___ s_ i_ n__ n__ s_________ N-e- s- i- n-g n-t s-w-n-i-n- ----------------------------- Nee, sy is nog net sewentien. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. Ma-- sy-h-- --r-e---’---êrel. M___ s_ h__ a______ ’_ k_____ M-a- s- h-t a-r-e-s ’- k-r-l- ----------------------------- Maar sy het alreeds ’n kêrel. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + afrikaans (1-100) MP3 afrikaans (1-100)
Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!