Lauseita

fi Kieltomuoto 2   »   no Nektelse 2

65 [kuusikymmentäviisi]

Kieltomuoto 2

Kieltomuoto 2

65 [sekstifem]

Nektelse 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Onko tämä sormus kallis? E- d-n-r-nge---yr? E_ d__ r_____ d___ E- d-n r-n-e- d-r- ------------------ Er den ringen dyr? 0
Ei, se maksaa vain sata euroa. Nei---en-----e- --re-----re---r-. N___ d__ k_____ b___ h_____ e____ N-i- d-n k-s-e- b-r- h-n-r- e-r-. --------------------------------- Nei, den koster bare hundre euro. 0
Mutta minulla on vain viisikymmentä. Me- j-- har --re--e---. M__ j__ h__ b___ f_____ M-n j-g h-r b-r- f-m-i- ----------------------- Men jeg har bare femti. 0
Oletko jo valmis? E---u-f-r-ig-a--? E_ d_ f_____ a___ E- d- f-r-i- a-t- ----------------- Er du ferdig alt? 0
Ei, en vielä. Nei,-i-ke--nda. N___ i___ e____ N-i- i-k- e-d-. --------------- Nei, ikke enda. 0
Mutta olen kohta valmis. Me----g er --art--e-di-. M__ j__ e_ s____ f______ M-n j-g e- s-a-t f-r-i-. ------------------------ Men jeg er snart ferdig. 0
Haluaisitko vielä keittoa? V----u ha--er--u--e? V__ d_ h_ m__ s_____ V-l d- h- m-r s-p-e- -------------------- Vil du ha mer suppe? 0
Ei, en halua enää. Ne------- j----i- ---- -- me-. N__ t____ j__ v__ i___ h_ m___ N-i t-k-, j-g v-l i-k- h- m-r- ------------------------------ Nei takk, jeg vil ikke ha mer. 0
Mutta haluaisin vielä jäätelön. M-- j-g v-- ha -e- -s. M__ j__ v__ h_ m__ i__ M-n j-g v-l h- m-r i-. ---------------------- Men jeg vil ha mer is. 0
Oletko asunut kauan täällä? Ha- d- b--d--er-l-nge? H__ d_ b___ h__ l_____ H-r d- b-d- h-r l-n-e- ---------------------- Har du bodd her lenge? 0
En, vasta kuukauden. N-i, -ar--en-m---d. N___ b___ e_ m_____ N-i- b-r- e- m-n-d- ------------------- Nei, bare en måned. 0
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä. Me---eg kj-n-er-m-ng-----k-a-l--ed-. M__ j__ k______ m____ f___ a________ M-n j-g k-e-n-r m-n-e f-l- a-l-r-d-. ------------------------------------ Men jeg kjenner mange folk allerede. 0
Lähdetkö huomenna kotiin? Kjør-r-du-h-e--- -orgen? K_____ d_ h___ i m______ K-ø-e- d- h-e- i m-r-e-? ------------------------ Kjører du hjem i morgen? 0
En, vasta viikonloppuna. Nei- ik-e fø----h-lg-. N___ i___ f__ i h_____ N-i- i-k- f-r i h-l-a- ---------------------- Nei, ikke før i helga. 0
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin. Me- j-- k--mer-t----k--alle--d- ---s-n--gen. M__ j__ k_____ t______ a_______ p_ s________ M-n j-g k-m-e- t-l-a-e a-l-r-d- p- s-n-a-e-. -------------------------------------------- Men jeg kommer tilbake allerede på søndagen. 0
Onko tyttäresi jo aikuinen? E----tte-a--i a-l--ede -o-sen? E_ d______ d_ a_______ v______ E- d-t-e-a d- a-l-r-d- v-k-e-? ------------------------------ Er dattera di allerede voksen? 0
Ei, hän on vasta seitsemäntoista. Nei- h-n--r--a----y-te-. N___ h__ e_ b___ s______ N-i- h-n e- b-r- s-t-e-. ------------------------ Nei, hun er bare sytten. 0
Mutta hänellä on jo poikaystävä. M-n---- ha--al-e---- e- k---es--. M__ h__ h__ a_______ e_ k________ M-n h-n h-r a-l-r-d- e- k-æ-e-t-. --------------------------------- Men hun har allerede en kjæreste. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Mitä sanat kertovat meille

Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!