Lauseita

fi Lentokentällä   »   nn På flyplassen

35 [kolmekymmentäviisi]

Lentokentällä

Lentokentällä

35 [trettifem]

På flyplassen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Haluaisin varata lennon Ateenaan. E- -i- g-e-ne-kj--- bi------t-- A---, ---k. E_ v__ g_____ k____ b______ t__ A____ t____ E- v-l g-e-n- k-ø-e b-l-e-t t-l A-e-, t-k-. ------------------------------------------- Eg vil gjerne kjøpe billett til Aten, takk. 0
Onko tämä suora lento? E--d---d-r-k-e---? E_ d__ d__________ E- d-t d-r-k-e-l-? ------------------ Er det direktefly? 0
Haluaisin ikkunapaikan, savuttomalta puolelta. Eg v---g---ne-sitj- --d -i------t-----j-----k-r. E_ v__ g_____ s____ v__ v_________ i____________ E- v-l g-e-n- s-t-e v-d v-n-a-g-t- i-k-e-r-y-a-. ------------------------------------------------ Eg vil gjerne sitje ved vindauget, ikkje-røykar. 0
Haluaisin varmistaa varaukseni. E---il--j--n---tadf-st---esti---n-a m-. E_ v__ g_____ s________ b__________ m__ E- v-l g-e-n- s-a-f-s-e b-s-i-l-n-a m-. --------------------------------------- Eg vil gjerne stadfeste bestillinga mi. 0
Haluaisin peruuttaa varaukseni. E---i- g----e a-----ill-. E_ v__ g_____ a__________ E- v-l g-e-n- a-b-s-i-l-. ------------------------- Eg vil gjerne avbestille. 0
Haluaisin vaihtaa varaukseni. E- vil-gje-ne e-dr- be-til--nga --. E_ v__ g_____ e____ b__________ m__ E- v-l g-e-n- e-d-e b-s-i-l-n-a m-. ----------------------------------- Eg vil gjerne endre bestillinga mi. 0
Milloin lähtee seuraava lento Roomaan? N-- g----e-t--f-y ------ma? N__ g__ n____ f__ t__ R____ N-r g-r n-s-e f-y t-l R-m-? --------------------------- Når går neste fly til Roma? 0
Onko vielä kaksi vapaata paikkaa jäljellä? H-- d- to -edige-pl-s---? H__ d_ t_ l_____ p_______ H-r d- t- l-d-g- p-a-s-r- ------------------------- Har de to ledige plassar? 0
Ei, meillä on vain yksi paikka vapaana. N--- -i -a- ----e--in le-i- --a-s. N___ v_ h__ b____ e__ l____ p_____ N-i- v- h-r b-r-e e-n l-d-g p-a-s- ---------------------------------- Nei, vi har berre ein ledig plass. 0
Milloin laskeudumme? Når-lan-ar-vi? N__ l_____ v__ N-r l-n-a- v-? -------------- Når landar vi? 0
Milloin olemme perillä? N-- e--v- f-am-e? N__ e_ v_ f______ N-r e- v- f-a-m-? ----------------- Når er vi framme? 0
Milloin lähtee bussi keskustaan? Når -år --t -u-----l----t-um? N__ g__ d__ b___ t__ s_______ N-r g-r d-t b-s- t-l s-n-r-m- ----------------------------- Når går det buss til sentrum? 0
Onko tämä teidän matkalaukkunne? Er--------o-ferte- di-? E_ d____ k________ d___ E- d-t-e k-f-e-t-n d-n- ----------------------- Er dette kofferten din? 0
Onko tämä teidän laukkunne? Er ----- v---a d-? E_ d____ v____ d__ E- d-t-e v-s-a d-? ------------------ Er dette veska di? 0
Ovatko nämä teidän matkatavaranne? E--d-t-e--aga--e- din? E_ d____ b_______ d___ E- d-t-e b-g-s-e- d-n- ---------------------- Er dette bagasjen din? 0
Paljonko matkatavaraa voin ottaa mukaan? K-r m--je-ba---j- ----eg--- med? K__ m____ b______ k__ e_ t_ m___ K-r m-k-e b-g-s-e k-n e- t- m-d- -------------------------------- Kor mykje bagasje kan eg ta med? 0
Kaksikymmentä kiloa. Tju--kil-. T___ k____ T-u- k-l-. ---------- Tjue kilo. 0
Mitä, vain kaksikymmentä kiloa? Kv-? Be--e---ue-kil-? K___ B____ t___ k____ K-a- B-r-e t-u- k-l-? --------------------- Kva? Berre tjue kilo? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa

Säännöllisesti liikuntaa harjoittavat muokkaavat usein kehoaan. On ilmeisesti mahdollista harjoittaa myös aivojaan. Se tarkoittaa, että kielen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin älykkyyttä. On yhtä tärkeää harjoitella säännöllisesti. Harjoitus nimittäin vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteisiin. Erityinen kielilahjakkuus on tietysti yleensä perinnöllistä. Silti tehokas harjoitus voi muuttaa tiettyjä aivojen rakenteita. Puhekeskuksen tilavuus kasvaa. Paljon harjoittelevien ihmisten hermosolutkin muuttuvat. Uskottiin pitkään, että aivot pysyvät muuttumattomina. Uskottiin, että sitä, mitä emme opi lapsena, emme opi koskaan. Aivotutkijat ovat kuitenkin tulleet täysin erilaiseen johtopäätökseen. He kykenivät osoittamaan, että aivomme pysyvät notkeina koko elämän ajan. Voisi sanoa, että ne toimivat kuin lihas. Siksi ne voivat kasvaa vanhuuteen saakka. Jokainen tiedon syöttö käsitellään aivoissa. Kun aivoja on harjoitettu, ne käsittelevät syötteitä paljon paremmin. Toisin sanoen ne toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Tämä periaate pätee yhtäläisesti sekä nuoriin että vanhoihin. Aivojen harjoittamiseen ei silti välttämättä tarvita opiskelua. Lukeminenkin on oikein hyvää harjoitusta. Vaativa kirjallisuus kehittää erityisesti puhekeskustamme. Se merkitsee sanavarastomme laajentumista. Lisäksi tunteemme kieltä kohtaan parantuu. On mielenkiintoista, että puhekeskus ei yksin käsittele kieltä. Motorisia taitoja prosessoiva alue käsittelee myös uutta sisältöä. Siksi on tärkeää antaa koko aivoille virikkeitä niin usein kuin mahdollista. Harjoita siis kehoasi JA aivojasi!