Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   et Sisseostud

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [viiskümmend neli]

Sisseostud

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. M- --o---- --nki--st-. M_ s______ k____ o____ M- s-o-i-s k-n-i o-t-. ---------------------- Ma sooviks kinki osta. 0
Mutta ei mitään liian kallista. K------d-gi,-m---pol--- --i--t--a--is. K___ m______ m__ p_____ l_____ k______ K-i- m-d-g-, m-s p-l-k- l-i-l- k-l-i-. -------------------------------------- Kuid midagi, mis poleks liialt kallis. 0
Ehkä käsilaukun? V-ib--ll----e-o--? V________ k_______ V-i---l-a k-e-o-t- ------------------ Võib-olla käekott? 0
Minkä värisen haluatte? Mi-li-t vär-- -e-s-o-i-e? M______ v____ t_ s_______ M-l-i-t v-r-i t- s-o-i-e- ------------------------- Millist värvi te soovite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Mus--,-----ni---i--alg-t? M_____ p_____ v__ v______ M-s-a- p-u-n- v-i v-l-e-? ------------------------- Musta, pruuni või valget? 0
Ison vai pienen? S-ur--või --i-e-t? S____ v__ v_______ S-u-t v-i v-i-e-t- ------------------ Suurt või väikest? 0
Saisinko katsoa tätä? T-hi- -- se-a k---a--a--a--? T____ m_ s___ k____ v_______ T-h-n m- s-d- k-r-a v-a-a-a- ---------------------------- Tohin ma seda korra vaadata? 0
Onko se nahkaa? K-s-s---on na--s-? K__ s__ o_ n______ K-s s-e o- n-h-s-? ------------------ Kas see on nahast? 0
Vai onko se muovia? V---o--t--k--s-m--erjalist? V__ o_ t_ k________________ V-i o- t- k-n-t-a-e-j-l-s-? --------------------------- Või on ta kunstmaterjalist? 0
Se on tietenkin nahkaa. Nah--t--o-m----ul-. N_____ l___________ N-h-s- l-o-u-i-u-t- ------------------- Nahast loomulikult. 0
Tämä on erityisen laadukas. See-----ärm-selt -val----t-e. S__ o_ ä________ k___________ S-e o- ä-r-i-e-t k-a-i-e-t-e- ----------------------------- See on äärmiselt kvaliteetne. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. J-----ko---on tõesti ---- ---da ----t. J_ k______ o_ t_____ s___ h____ v_____ J- k-e-o-t o- t-e-t- s-d- h-n-a v-ä-t- -------------------------------------- Ja käekott on tõesti seda hinda väärt. 0
Pidän tästä. S---me-l--- --lle. S__ m______ m_____ S-e m-e-d-b m-l-e- ------------------ See meeldib mulle. 0
Otan tämän. M- võtan s-l-e. M_ v____ s_____ M- v-t-n s-l-e- --------------- Ma võtan selle. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K-s--a -a-n --d- h--jem-ü-be- ---e--da? K__ m_ s___ s___ h_____ ü____ v________ K-s m- s-a- s-d- h-l-e- ü-b-r v-h-t-d-? --------------------------------------- Kas ma saan seda hiljem ümber vahetada? 0
Tottakai. L-o-u--k-lt. L___________ L-o-u-i-u-t- ------------ Loomulikult. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. M- ----m--ta--ingi-a -ra. M_ p_____ t_ k______ ä___ M- p-k-m- t- k-n-i-a ä-a- ------------------------- Me pakime ta kingina ära. 0
Kassa on tuolla. Ka----on----lpo--. K____ o_ s________ K-s-a o- s-a-p-o-. ------------------ Kassa on sealpool. 0

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…