Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   ha bayan 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [tamanin da daya]

bayan 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
kirjoittaa ru---a r_____ r-b-t- ------ rubuta 0
Hän kirjoitti kirjeen. Ya-rubu-a---k---a. Y_ r_____ t_______ Y- r-b-t- t-k-r-a- ------------------ Ya rubuta takarda. 0
Ja hän kirjoitti kortin. K----t---ub-ta ----. K___ t_ r_____ k____ K-m- t- r-b-t- k-t-. -------------------- Kuma ta rubuta kati. 0
lukea karan-a k______ k-r-n-a ------- karanta 0
Hän luki lehteä. Y- ka----- --j-l-a-. Y_ k______ m________ Y- k-r-n-a m-j-l-a-. -------------------- Ya karanta mujallar. 0
Ja hän luki kirjan. K----t- kar---a---t-a--. K___ t_ k______ l_______ K-m- t- k-r-n-a l-t-a-i- ------------------------ Kuma ta karanta littafi. 0
ottaa dauka d____ d-u-a ----- dauka 0
Hän otti tupakan. Y--d-uk----b-. Y_ d____ t____ Y- d-u-i t-b-. -------------- Ya dauki taba. 0
Hän otti palan suklaata. C--col--e t- d-u--. C________ t_ d_____ C-o-o-a-e t- d-u-o- ------------------- Chocolate ta dauko. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Y--k-----e -a--r-ami-------a-t- k---n-- ma---m-n-i. Y_ k______ m____ a_____ a___ t_ k______ m__ a______ Y- k-s-n-e m-r-r a-i-c- a-m- t- k-s-n-e m-i a-i-c-. --------------------------------------------------- Ya kasance marar aminci amma ta kasance mai aminci. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Lal--a ce a----t- s-a---a. L_____ c_ a___ t_ s_______ L-l-l- c- a-m- t- s-a-a-a- -------------------------- Lalala ce amma ta shagala. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ta-au---n-----a-t--- ---a-ziki. T______ n_ a___ t___ d_ a______ T-l-u-i n- a-m- t-n- d- a-z-k-. ------------------------------- Talauci ne amma tana da arziki. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Ba-s-- da kud----i ba--i. B_ s__ d_ k___ s__ b_____ B- s-i d- k-d- s-i b-s-i- ------------------------- Ba shi da kudi sai bashi. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. B---yi---- ba- -a yi -as-i- -aa. B__ y_ s__ b__ y_ y_ r_____ s___ B-i y- s-a b-, y- y- r-s-i- s-a- -------------------------------- Bai yi saa ba, ya yi rashin saa. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ba------a-a-a-ba- -mm---a--asa. B__ y_ n_____ b__ a___ y_ k____ B-i y- n-s-r- b-, a-m- y- k-s-. ------------------------------- Bai yi nasara ba, amma ya kasa. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. B-i----su--a---ma-y--ka-a g-m----. B__ g____ b_ a___ y_ k___ g_______ B-i g-m-u b- a-m- y- k-s- g-m-u-a- ---------------------------------- Bai gamsu ba amma ya kasa gamsuwa. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. B-i-j- -ad--ba,---- -i -ad- b-. B__ j_ d___ b__ b__ j_ d___ b__ B-i j- d-d- b-, b-i j- d-d- b-. ------------------------------- Bai ji dadi ba, bai ji dadi ba. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ba---so-------a-a s- s-i ba. B_ a s_ s___ b_ a s_ s__ b__ B- a s- s-i- b- a s- s-i b-. ---------------------------- Ba a so shi, ba a so shi ba. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 hausa (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…