Lauseita

fi Talon siivous   »   ha tsaftace gida

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [goma sha takwas]

tsaftace gida

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hausa Toista Lisää
Tänään on lauantai. Yau--sa---. Y__ A______ Y-u A-a-a-. ----------- Yau Asabar. 0
Tänään meillä on aikaa. Y-- -u-a da loka-i. Y__ m___ d_ l______ Y-u m-n- d- l-k-c-. ------------------- Yau muna da lokaci. 0
Tänään me siivoamme asunnon. A-yau---na---a---ce--a---. A y__ m___ t_______ ɗ_____ A y-u m-n- t-a-t-c- ɗ-k-n- -------------------------- A yau muna tsaftace ɗakin. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. In- tsa-t-c----dan-wanka. I__ t_______ g____ w_____ I-a t-a-t-c- g-d-n w-n-a- ------------------------- Ina tsaftace gidan wanka. 0
Minun mieheni pesee auton. Mij--- --na-wa--e-----. M_____ y___ w____ m____ M-j-n- y-n- w-n-e m-t-. ----------------------- Mijina yana wanke mota. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Y-ra -----t--f-a-e-k-kun-n. Y___ s___ t_______ k_______ Y-r- s-n- t-a-t-c- k-k-n-n- --------------------------- Yara suna tsaftace kekunan. 0
Mummi kastelee kukat. Goggo -a-a---a-ar-da fu-a---. G____ t___ s_____ d_ f_______ G-g-o t-n- s-a-a- d- f-r-n-i- ----------------------------- Goggo tana shayar da furanni. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Yara su-- -s--t-----akin -a-a. Y___ s___ t_______ d____ y____ Y-r- s-n- t-a-t-c- d-k-n y-r-. ------------------------------ Yara suna tsaftace dakin yara. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. M----a---n--wa-ke teb--. M_____ y___ w____ t_____ M-j-n- y-n- w-n-e t-b-r- ------------------------ Mijina yana wanke tebur. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Na--a------n---a c-k-n--n-i--wan--. N_ s____ w____ a c____ i____ w_____ N- s-n-a w-n-i a c-k-n i-j-n w-n-i- ----------------------------------- Na sanya wanki a cikin injin wanki. 0
Minä ripustan pyykit. In- r-ta-e--a--i I__ r_____ w____ I-a r-t-y- w-n-i ---------------- Ina rataye wanki 0
Minä silitän pyykit. In--baƙ-- -ar-----n-i. I__ b____ ƙ____ w_____ I-a b-ƙ-n ƙ-r-e w-n-i- ---------------------- Ina baƙin ƙarfe wanki. 0
Ikkunat ovat likaiset. Gil--h------- ---da---. G_______ s___ d_ d_____ G-l-s-i- s-n- d- d-t-i- ----------------------- Gilashin suna da datti. 0
Lattia on likainen. Kasan y-yi d-tt-. K____ y___ d_____ K-s-n y-y- d-t-i- ----------------- Kasan yayi datti. 0
Astiat ovat likaisia. Ji-a--it--su--ƙ--an-u. J________ s__ ƙ_______ J-t---i-a s-n ƙ-z-n-u- ---------------------- Jita-jita sun ƙazantu. 0
Kuka pesee ikkunat? Wane---y--- t---t--e-ta--gi-? W_____ y___ t_______ t_______ W-n-n- y-k- t-a-t-c- t-g-g-n- ----------------------------- Wanene yake tsaftace tagogin? 0
Kuka imuroi? W-ne-e ya------sh-wa? W_____ y___ k________ W-n-n- y-k- k-a-h-w-? --------------------- Wanene yake kwashewa? 0
Kuka tiskaa astiat? W---n- ke y-n j-ta----a? W_____ k_ y__ j_________ W-n-n- k- y-n j-t---i-a- ------------------------ Wanene ke yin jita-jita? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 hausa (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!