Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ti ገለ ምፍታው

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [ሰብዓ]

70 [sebi‘a]

ገለ ምፍታው

gele mifitawi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? ክ------ሊኹ- -ኹ-? ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ት-ኹ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክተትክኹ ደሊኹም ዲኹም? 0
gele--i----wi g___ m_______ g-l- m-f-t-w- ------------- gele mifitawi
Haluatteko tanssia? ክ----- ደ-ኹም-ዲኹ-? ክ_____ ደ___ ዲ___ ክ-ስ-ስ- ደ-ኹ- ዲ-ም- ---------------- ክትስዕስዑ ደሊኹም ዲኹም? 0
gel- m--it-wi g___ m_______ g-l- m-f-t-w- ------------- gele mifitawi
Haluatteko mennä kävelylle? ክት--- ---- ---? ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ዛ-ሩ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትዛወሩ ደሊኹም ዲኹም? 0
k-te-i-i--u--elīẖ--i-----um-? k_________ d_______ d______ k-t-t-k-h-u d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------ kitetikiẖu delīẖumi dīẖumi?
Haluan polttaa. ኣነ-ክትክኽ-ደል-። ኣ_ ክ___ ደ___ ኣ- ክ-ክ- ደ-የ- ------------ ኣነ ክትክኽ ደልየ። 0
k-------ẖ--d---ẖum------umi? k_________ d_______ d______ k-t-t-k-h-u d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------ kitetikiẖu delīẖumi dīẖumi?
Haluatko tupakan? ሽጋ---ሊኻ ዲ-? ሽ__ ደ__ ዲ__ ሽ-ራ ደ-ኻ ዲ-? ----------- ሽጋራ ደሊኻ ዲኻ? 0
k--etiki--u-de-īh-umi -ī--umi? k_________ d_______ d______ k-t-t-k-h-u d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------ kitetikiẖu delīẖumi dīẖumi?
Hän (m.) haluaa tulta. ን- መወል--ደ-ዩ ኣ-። ን_ መ___ ደ__ ኣ__ ን- መ-ል- ደ-ዩ ኣ-። --------------- ንሱ መወልዒ ደልዩ ኣሎ። 0
kit--i-isi-- --lī-̱u-i--īẖu--? k___________ d_______ d______ k-t-s-‘-s-‘- d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------- kitisi‘isi‘u delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin juoda jotakin. ገ--ክ-ቲ----። ገ_ ክ__ ደ___ ገ- ክ-ቲ ደ-የ- ----------- ገለ ክሰቲ ደልየ። 0
k-ti-i---i-- --l---umi -ī---m-? k___________ d_______ d______ k-t-s-‘-s-‘- d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------- kitisi‘isi‘u delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin syödä jotakin. ገ- ክ----ደል-። ገ_ ክ___ ደ___ ገ- ክ-ል- ደ-የ- ------------ ገለ ክበልዕ ደልየ። 0
kit---‘i---u del--̱umi d--̱u--? k___________ d_______ d______ k-t-s-‘-s-‘- d-l-h-u-i d-h-u-i- ------------------------------- kitisi‘isi‘u delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin levätä hieman. ቅ---ከዐ-ፍ---የ። ቅ__ ከ___ ደ___ ቅ-ብ ከ-ር- ደ-የ- ------------- ቅሩብ ከዐርፍ ደልየ። 0
kit-zaw--u----īh---- d----m-? k_________ d_______ d______ k-t-z-w-r- d-l-h-u-i d-h-u-i- ----------------------------- kitizaweru delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. ገለ ክሓ-ኩ- ደል-። ገ_ ክ____ ደ___ ገ- ክ-ተ-ም ደ-የ- ------------- ገለ ክሓተኩም ደልየ። 0
kit-z-wer- d---h--mi-dī--umi? k_________ d_______ d______ k-t-z-w-r- d-l-h-u-i d-h-u-i- ----------------------------- kitizaweru delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. ገለ ክ---ኩም-ደ--። ገ_ ክ_____ ደ___ ገ- ክ-ም-ኩ- ደ-የ- -------------- ገለ ክልምነኩም ደልየ። 0
ki--z-weru ---īẖu-------u-i? k_________ d_______ d______ k-t-z-w-r- d-l-h-u-i d-h-u-i- ----------------------------- kitizaweru delīẖumi dīẖumi?
Haluaisin kutsua teidät johonkin. ኣ- ---ነ-- --ድመኩ- ---። ኣ_ ሓ_ ነ__ ክ_____ ደ___ ኣ- ሓ- ነ-ር ክ-ድ-ኩ- ደ-የ- --------------------- ኣብ ሓደ ነገር ክዕድመኩም ደልየ። 0
an- -it-kiẖ---e-i-e። a__ k_______ d______ a-e k-t-k-h-i d-l-y-። --------------------- ane kitikiẖi deliye።
Mitä haluatte? እ-ታይ ትደል-? እ___ ት____ እ-ታ- ት-ል-? ---------- እንታይ ትደልዩ? 0
a-e ki-i---̱- de----። a__ k_______ d______ a-e k-t-k-h-i d-l-y-። --------------------- ane kitikiẖi deliye።
Haluatteko kahvia? ቡ- ደ--- ኢ---? ቡ_ ደ___ ኢ__ ? ቡ- ደ-ኹ- ኢ-ም ? ------------- ቡን ደሊኹም ኢኹም ? 0
a---k-t-k--̱i -e-i--። a__ k_______ d______ a-e k-t-k-h-i d-l-y-። --------------------- ane kitikiẖi deliye።
Vai haluatteko mielummin teetä? ወ- --ሻ- ይ---ም-? ወ_ ሲ ሻ_ ይ____ ? ወ- ሲ ሻ- ይ-ሸ-ም ? --------------- ወይ ሲ ሻሂ ይሕሸኩም ? 0
sh--ar- d-------dīh--? s______ d_____ d____ s-i-a-a d-l-h-a d-h-a- ---------------------- shigara delīẖa dīẖa?
Me haluaisimme mennä kotiin. ንገዛ--ን------ና። ን__ ክ____ ደ___ ን-ዛ ክ-ከ-ድ ደ-ና- -------------- ንገዛ ክንከይድ ደሊና። 0
sh-gar--d-līh-- dīẖ-? s______ d_____ d____ s-i-a-a d-l-h-a d-h-a- ---------------------- shigara delīẖa dīẖa?
Haluatteko taksin? ታ-----ም-ደሊኹም-? ታ__ ዲ__ ደ___ ? ታ-ሲ ዲ-ም ደ-ኹ- ? -------------- ታክሲ ዲኹም ደሊኹም ? 0
s-i-----d---ẖa dīh--? s______ d_____ d____ s-i-a-a d-l-h-a d-h-a- ---------------------- shigara delīẖa dīẖa?
He haluavat soittaa. ክ-ድውሉ -ሊ----ኺ-። ክ____ ደ___ ዲ___ ክ-ድ-ሉ ደ-ኹ- ዲ-ም- --------------- ክትድውሉ ደሊኹም ዲኺም። 0
n-su--ew-li-ī ---i-u---o። n___ m_______ d_____ a___ n-s- m-w-l-‘- d-l-y- a-o- ------------------------- nisu meweli‘ī deliyu alo።

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tigrinja (1-100) MP3 tigrinja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.