Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   lt ką mėgti / ko norėti

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [septyniasdešimt]

ką mėgti / ko norėti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Haluatteko polttaa? A- -o---umėt- -ūkyt-? A_ n_________ r______ A- n-r-t-m-t- r-k-t-? --------------------- Ar norėtumėte rūkyti? 0
Haluatteko tanssia? A- -orėtu-ė-e -o-ti? A_ n_________ š_____ A- n-r-t-m-t- š-k-i- -------------------- Ar norėtumėte šokti? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Ar n--ė--mėt----s--a--š-io--? A_ n_________ p______________ A- n-r-t-m-t- p-s-v-i-š-i-t-? ----------------------------- Ar norėtumėte pasivaikščioti? 0
Haluan polttaa. (Aš- -or-čia--r-----. (___ n_______ r______ (-š- n-r-č-a- r-k-t-. --------------------- (Aš) norėčiau rūkyti. 0
Haluatko tupakan? Ar-norėtu--------t--? A_ n______ c_________ A- n-r-t-m c-g-r-t-s- --------------------- Ar norėtum cigaretės? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Jis--orė-ų-ugni--. J__ n_____ u______ J-s n-r-t- u-n-e-. ------------------ Jis norėtų ugnies. 0
Haluaisin juoda jotakin. (Aš)--orėčia--ko n--s-išg-r--. (___ n_______ k_ n___ i_______ (-š- n-r-č-a- k- n-r- i-g-r-i- ------------------------------ (Aš) norėčiau ko nors išgerti. 0
Haluaisin syödä jotakin. (A-- -orė--au ko---r- --l-y--. (___ n_______ k_ n___ v_______ (-š- n-r-č-a- k- n-r- v-l-y-i- ------------------------------ (Aš) norėčiau ko nors valgyti. 0
Haluaisin levätä hieman. (Aš)-n--ėči------p--į-pa--sėt-. (___ n_______ t______ p________ (-š- n-r-č-a- t-u-u-į p-i-s-t-. ------------------------------- (Aš) norėčiau truputį pailsėti. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. (A-- norėčia--Jūs--k-i--- -a-l-u-ti. (___ n_______ J___ k__ k_ p_________ (-š- n-r-č-a- J-s- k-i k- p-k-a-s-i- ------------------------------------ (Aš) norėčiau Jūsų kai ko paklausti. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. (-š) nor--i-- -ūsų---i ---p------t-. (___ n_______ J___ k__ k_ p_________ (-š- n-r-č-a- J-s- k-i k- p-p-a-y-i- ------------------------------------ (Aš) norėčiau Jūsų kai ko paprašyti. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. (-š)-n-rėč----J-- -ai ku--p---ie-t-. (___ n_______ J__ k__ k__ p_________ (-š- n-r-č-a- J-s k-i k-r p-k-i-s-i- ------------------------------------ (Aš) norėčiau Jus kai kur pakviesti. 0
Mitä haluatte? Praš--- -o --rėtu-ė-e? P______ k_ n__________ P-a-a-, k- n-r-t-m-t-? ---------------------- Prašau, ko norėtumėte? 0
Haluatteko kahvia? Ar--o-----ėt- pu--el-- k-v-s? A_ n_________ p_______ k_____ A- n-r-t-m-t- p-o-e-i- k-v-s- ----------------------------- Ar norėtumėte puodelio kavos? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O gal-v---i-u (--rėt--ė-e- a--ato-? O g__ v______ (___________ a_______ O g-l v-r-i-u (-o-ė-u-ė-e- a-b-t-s- ----------------------------------- O gal verčiau (norėtumėte) arbatos? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. (M-s)--o-ė-u-- --ž-uo-- n-mo. (____ n_______ v_______ n____ (-e-) n-r-t-m- v-ž-u-t- n-m-. ----------------------------- (Mes) norėtume važiuoti namo. 0
Haluatteko taksin? A--n--ė-u--t---ažiu--i ta--i? A_ n_________ v_______ t_____ A- n-r-t-m-t- v-ž-u-t- t-k-i- ----------------------------- Ar norėtumėte važiuoti taksi? 0
He haluavat soittaa. J-e---rėtų -a-k--b-n--. J__ n_____ p___________ J-e n-r-t- p-s-a-b-n-i- ----------------------- Jie norėtų paskambinti. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.