Lauseita

fi Junassa   »   lt Traukinyje

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [trisdešimt keturi]

Traukinyje

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? A--tai-t-a-----s-- B--l--ą? A_ t__ t________ į B_______ A- t-i t-a-k-n-s į B-r-y-ą- --------------------------- Ar tai traukinys į Berlyną? 0
Milloin juna lähtee? Ka-- t-auki-y--i-vyk--a? K___ t________ i________ K-d- t-a-k-n-s i-v-k-t-? ------------------------ Kada traukinys išvyksta? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? Kada-tr-uki-y--a---k-ta-į-Berly-ą? K___ t________ a_______ į B_______ K-d- t-a-k-n-s a-v-k-t- į B-r-y-ą- ---------------------------------- Kada traukinys atvyksta į Berlyną? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? A--ip--š--,--r -a-iu --aeit-? A__________ a_ g____ p_______ A-s-p-a-a-, a- g-l-u p-a-i-i- ----------------------------- Atsiprašau, ar galiu praeiti? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. (-š--man-u---ad --- m--o v----. (___ m_____ k__ t__ m___ v_____ (-š- m-n-u- k-d t-i m-n- v-e-a- ------------------------------- (Aš) manau, kad tai mano vieta. 0
Te taidatte istua paikallani. (-š) m-n--- kad-(j--- -ėdi-e----o-v-eto--. (___ m_____ k__ (____ s_____ m___ v_______ (-š- m-n-u- k-d (-ū-) s-d-t- m-n- v-e-o-e- ------------------------------------------ (Aš) manau, kad (jūs) sėdite mano vietoje. 0
Missä on nukkumavaunu? Kur --a --e--mas-s va-on-s? K__ y__ m_________ v_______ K-r y-a m-e-a-a-i- v-g-n-s- --------------------------- Kur yra miegamasis vagonas? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. Mi-ga-as-s-va-o-a----a---au----o--ale. M_________ v______ y__ t________ g____ M-e-a-a-i- v-g-n-s y-a t-a-k-n-o g-l-. -------------------------------------- Miegamasis vagonas yra traukinio gale. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O ku- yra-va------------a---?----r-ekyj-. O k__ y__ v__________________ — P________ O k-r y-a v-g-n-s-r-s-o-a-a-? — P-i-k-j-. ----------------------------------------- O kur yra vagonas-restoranas? — Priekyje. 0
Voinko nukkua alhaalla? Ar ga-iu ----o---apač-oje? A_ g____ m______ a________ A- g-l-u m-e-o-i a-a-i-j-? -------------------------- Ar galiu miegoti apačioje? 0
Voinko nukkua keskellä? Ar---l----i---ti--idu-yj-? A_ g____ m______ v________ A- g-l-u m-e-o-i v-d-r-j-? -------------------------- Ar galiu miegoti viduryje? 0
Voinko nukkua ylhäällä? Ar---l-u mieg--i v-r-uje? A_ g____ m______ v_______ A- g-l-u m-e-o-i v-r-u-e- ------------------------- Ar galiu miegoti viršuje? 0
Milloin olemme rajalla? Kada----im--p--e-sienos? K___ b_____ p___ s______ K-d- b-s-m- p-i- s-e-o-? ------------------------ Kada būsime prie sienos? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? K--k-----k--k-l--nė į--e-----? K___ t_____ k______ į B_______ K-e- t-u-k- k-l-o-ė į B-r-y-ą- ------------------------------ Kiek trunka kelionė į Berlyną? 0
Onko juna myöhässä? Ar---au---y--vėlu-j-? A_ t________ v_______ A- t-a-k-n-s v-l-o-a- --------------------- Ar traukinys vėluoja? 0
Onko teillä jotain lukemista? Ar t-ri-e -ą n-rs-p-s---ty--? A_ t_____ k_ n___ p__________ A- t-r-t- k- n-r- p-s-a-t-t-? ----------------------------- Ar turite ką nors paskaityti? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Ar -i-------- g-u-i--o n-r- -p-- va----- ir (at--- g--t-? A_ č__ g_____ g____ k_ n___ (___ v______ i_ (_____ g_____ A- č-a g-l-m- g-u-i k- n-r- (-a- v-l-y-i i- (-t-i- g-r-i- --------------------------------------------------------- Ar čia galima gauti ko nors (pa) valgyti ir (atsi) gerti? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? Ar-ga-ite-ma-e--a-a----- 7-(-e----tą)-va-an-ą? A_ g_____ m___ p________ 7 (_________ v_______ A- g-l-t- m-n- p-ž-d-n-i 7 (-e-t-n-ą- v-l-n-ą- ---------------------------------------------- Ar galite mane pažadinti 7 (septintą) valandą? 0

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!