Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   lt Darbai

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [penkiasdešimt penki]

Darbai

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Mitä teette työksenne? K- --ū----i----e------i- j-sų -ro---i--? K_ (____ d______ / k____ j___ p_________ K- (-ū-) d-r-a-e / k-k-a j-s- p-o-e-i-a- ---------------------------------------- Ką (jūs) dirbate / kokia jūsų profesija? 0
Mieheni on lääkäri. M--- vy--- -y--t-j-s. M___ v____ g_________ M-n- v-r-s g-d-t-j-s- --------------------- Mano vyras gydytojas. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. (-š- -ir-- p-s--di--o---e-ici--- --s-rimi. (___ d____ p___ d_____ m________ s________ (-š- d-r-u p-s- d-e-o- m-d-c-n-s s-s-r-m-. ------------------------------------------ (Aš) dirbu pusę dienos medicinos seserimi. 0
Pian saamme eläkettä. Ne---k-s--mes) gau--me-p-n----. N_______ (____ g______ p_______ N-t-u-u- (-e-) g-u-i-e p-n-i-ą- ------------------------------- Netrukus (mes) gausime pensiją. 0
Mutta verot ovat korkeita. Bet--okes--a---i---i. B__ m________ d______ B-t m-k-s-i-i d-d-l-. --------------------- Bet mokesčiai dideli. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. S-eik---s-dr-u-ima--ta-- --t--------. S________ d________ t___ p__ d_______ S-e-k-t-s d-a-d-m-s t-i- p-t d-d-l-s- ------------------------------------- Sveikatos draudimas taip pat didelis. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Koki- p-o--siją (--)-n-r- --nk---? K____ p________ (___ n___ r_______ K-k-ą p-o-e-i-ą (-u- n-r- r-n-t-s- ---------------------------------- Kokią profesiją (tu) nori rinktis? 0
Haluan tulla insinööriksi. (-š)---r-čia---ūt--inži-----u-. (___ n_______ b___ i___________ (-š- n-r-č-a- b-t- i-ž-n-e-i-s- ------------------------------- (Aš) norėčiau būti inžinierius. 0
Haluan opiskella yliopistossa. (Aš--n------tud---o-i --iver--te--. (___ n____ s_________ u____________ (-š- n-r-u s-u-i-u-t- u-i-e-s-t-t-. ----------------------------------- (Aš) noriu studijuoti universitete. 0
Olen harjoittelija. A--(--u- p-aktika-tas. A_ (____ p____________ A- (-s-) p-a-t-k-n-a-. ---------------------- Aš (esu) praktikantas. 0
En tienaa paljon. (-š) --dir-- n---u-. (___ u______ n______ (-š- u-d-r-u n-d-u-. -------------------- (Aš) uždirbu nedaug. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. (--) -tlie-- -r--t----už-i--yj-. (___ a______ p_______ u_________ (-š- a-l-e-u p-a-t-k- u-s-e-y-e- -------------------------------- (Aš) atlieku praktiką užsienyje. 0
Tuo on pomoni. T-i m--o-v---i-i---s-----fa-. T__ m___ v__________ / š_____ T-i m-n- v-r-i-i-k-s / š-f-s- ----------------------------- Tai mano viršininkas / šefas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. A-----iu m---n--s-b--drad-rbius. A_ t____ m_______ b_____________ A- t-r-u m-l-n-u- b-n-r-d-r-i-s- -------------------------------- Aš turiu malonius bendradarbius. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Pe- p-e-----mes---i-u-met-e----e į val-yk-ą. P__ p_____ (____ v_______ e_____ į v________ P-r p-e-u- (-e-) v-s-o-e- e-n-m- į v-l-y-l-. -------------------------------------------- Per pietus (mes) visuomet einame į valgyklą. 0
Etsin työpaikkaa. (Aš) -ešk-- d----. (___ i_____ d_____ (-š- i-š-a- d-r-o- ------------------ (Aš) ieškau darbo. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. (A-) --- me----es----d---i-. (___ j__ m____ e__ b________ (-š- j-u m-t-i e-u b-d-r-i-. ---------------------------- (Aš) jau metai esu bedarbis. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Ši-je -----e---r-) -----au--bed-r-i-. Š____ š_____ (____ p__ d___ b________ Š-o-e š-l-j- (-r-) p-r d-u- b-d-r-i-. ------------------------------------- Šioje šalyje (yra) per daug bedarbių. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?