Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana.
मैं आधा दिन परि--रिका-----ा--कर---हूँ
मैं आ_ दि_ प____ का का_ क__ हूँ
म-ं आ-ा द-न प-ि-ा-ि-ा क- क-म क-त- ह-ँ
-------------------------------------
मैं आधा दिन परिचारिका का काम करती हूँ 0 aa--k-a k-am-kar-t----k--atee -ai-?a__ k__ k___ k_____ / k______ h____a-p k-a k-a- k-r-t- / k-r-t-e h-i-?-----------------------------------aap kya kaam karate / karatee hain?
Lisää kieliä
Napsauta lippua!
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana.
और ब--ा ज़--ाद--है
औ_ बी_ ज़्__ है
औ- ब-म- ज़-य-द- ह-
-----------------
और बीमा ज़्यादा है 0 me-e pa-i d-kta- -a-nm___ p___ d_____ h___m-r- p-t- d-k-a- h-i----------------------mere pati doktar hain
म-ं -िदे---ें-----िक्-- ले-रह--/-रही --ँ
मैं वि__ में प्_____ ले र_ / र_ हूँ
म-ं व-द-श म-ं प-र-ि-्-ण ल- र-ा / र-ी ह-ँ
----------------------------------------
मैं विदेश में प्रशिक्षण ले रहा / रही हूँ 0 ja-d -ee h-- -ensh-n----gej___ h__ h__ p______ l____j-l- h-e h-m p-n-h-n l-n-e--------------------------jald hee ham penshan lenge
दो------ ---ह---ा भोज-ग----ाते--ैं
दो___ को ह_ ह__ भो____ जा_ हैं
द-प-र क- ह- ह-े-ा भ-ज-ग-ह ज-त- ह-ं
----------------------------------
दोपहर को हम हमेशा भोजनगृह जाते हैं 0 le--n-kar-ba--t----ada h-inl____ k__ b____ z_____ h___l-k-n k-r b-h-t z-a-d- h-i----------------------------lekin kar bahut zyaada hain
इ- द-श म----ह-त ज़्---ा-बे-ो--गार ल-----ं
इ_ दे_ में ब__ ज़्__ बे____ लो_ हैं
इ- द-श म-ं ब-ु- ज़-य-द- ब-र-ज-ग-र ल-ग ह-ं
----------------------------------------
इस देश में बहुत ज़्यादा बेरोज़गार लोग हैं 0 a-r -eema-zy-ad- -aia__ b____ z_____ h__a-r b-e-a z-a-d- h-i--------------------aur beema zyaada hai
Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä.
He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen.
Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme.
Miksi on niin?
Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia?
Syy on kehityksessämme.
Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan.
Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta.
Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten.
Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa.
Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön.
Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen.
Puheen alku on samalla muistin alku.
Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana.
He kokevat uusia asioita joka päivä.
Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia.
Siitä huolimatta se kaikki katoaa.
Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi.
Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi.
Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia.
Se toimii kuin päiväkirja.
Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen.
Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme.
Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta.
Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta.
Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa.
Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme.
Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?