Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   lv Strādāšana

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [piecdesmit pieci]

Strādāšana

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Kas --- -s-t pēc -----sij-s? K__ J__ e___ p__ p__________ K-s J-s e-a- p-c p-o-e-i-a-? ---------------------------- Kas Jūs esat pēc profesijas? 0
Mieheni on lääkäri. Man---īrs-p--------si-a- -r ā----. M___ v___ p__ p_________ i_ ā_____ M-n- v-r- p-c p-o-e-i-a- i- ā-s-s- ---------------------------------- Mans vīrs pēc profesijas ir ārsts. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Es---r-d-j---z-pus--o-zi --- med-ā-u. E_ s_______ u_ p________ p__ m_______ E- s-r-d-j- u- p-s-l-d-i p-r m-d-ā-u- ------------------------------------- Es strādāju uz pusslodzi par medmāsu. 0
Pian saamme eläkettä. Drīz--u-s--ūs p--s---. D___ m___ b__ p_______ D-ī- m-m- b-s p-n-i-a- ---------------------- Drīz mums būs pensija. 0
Mutta verot ovat korkeita. Be- -o-o-ļi--r --e--. B__ n______ i_ l_____ B-t n-d-k-i i- l-e-i- --------------------- Bet nodokļi ir lieli. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. U- ---i-ī---kā---dr-š--ā-----i--dār-a. U_ m__________ a____________ i_ d_____ U- m-d-c-n-s-ā a-d-o-i-ā-a-a i- d-r-a- -------------------------------------- Un medicīniskā apdrošināšana ir dārga. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? P-r k- -u gr-b- -ļ-t? P__ k_ t_ g____ k____ P-r k- t- g-i-i k-ū-? --------------------- Par ko tu gribi kļūt? 0
Haluan tulla insinööriksi. Es-v-l---kļūt-----------. E_ v____ k___ i__________ E- v-l-s k-ū- i-ž-n-e-i-. ------------------------- Es vēlos kļūt inženieris. 0
Haluan opiskella yliopistossa. E------- -tud---u--v-rs--ātē. E_ g____ s_____ u____________ E- g-i-u s-u-ē- u-i-e-s-t-t-. ----------------------------- Es gribu studēt universitātē. 0
Olen harjoittelija. E--es---pr--t--ants. E_ e___ p___________ E- e-m- p-a-t-k-n-s- -------------------- Es esmu praktikants. 0
En tienaa paljon. E- -op-ln--ne--pa-i -a--z. E_ n______ n_ ī____ d_____ E- n-p-l-u n- ī-a-i d-u-z- -------------------------- Es nopelnu ne īpaši daudz. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. E- esmu --aksē-ā-z--ēs. E_ e___ p_____ ā_______ E- e-m- p-a-s- ā-z-m-s- ----------------------- Es esmu praksē ārzemēs. 0
Tuo on pomoni. Tas--r mans -----š-i-ks. T__ i_ m___ p___________ T-s i- m-n- p-i-k-n-e-s- ------------------------ Tas ir mans priekšnieks. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Man i--jau-i k----i. M__ i_ j____ k______ M-n i- j-u-i k-l-ģ-. -------------------- Man ir jauki kolēģi. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Pu-di---s mē---i--mēr e--- u--uz--muma ēdnī--. P________ m__ v______ e___ u_ u_______ ē______ P-s-i-n-s m-s v-e-m-r e-a- u- u-ņ-m-m- ē-n-c-. ---------------------------------------------- Pusdienās mēs vienmēr ejam uz uzņēmuma ēdnīcu. 0
Etsin työpaikkaa. Es-me---ju -a-ba-i--u. E_ m______ d__________ E- m-k-ē-u d-r-a-i-t-. ---------------------- Es meklēju darbavietu. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. E- ja- -----esm- b-- --rb-. E_ j__ g___ e___ b__ d_____ E- j-u g-d- e-m- b-z d-r-a- --------------------------- Es jau gadu esmu bez darba. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Ša---v-ls-ī-i- ----k-d-u-z----dar-ni-ku. Š___ v_____ i_ p____ d____ b____________ Š-j- v-l-t- i- p-r-k d-u-z b-z-a-b-i-k-. ---------------------------------------- Šajā valstī ir pārāk daudz bezdarbnieku. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?