Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   cs mít něco rád

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedmdesát]

mít něco rád

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Chc-te--i ---o-ř-t? C_____ s_ z________ C-c-t- s- z-k-u-i-? ------------------- Chcete si zakouřit? 0
Haluatteko tanssia? C----e -i --ta--it? C_____ s_ z________ C-c-t- s- z-t-n-i-? ------------------- Chcete si zatančit? 0
Haluatteko mennä kävelylle? C-c--- -- --o-í-? C_____ s_ p______ C-c-t- s- p-o-í-? ----------------- Chcete se projít? 0
Haluan polttaa. C---- /---těla -y------za-ouř-t. C____ / c_____ b___ s_ z________ C-t-l / c-t-l- b-c- s- z-k-u-i-. -------------------------------- Chtěl / chtěla bych si zakouřit. 0
Haluatko tupakan? C------igar--u? C____ c________ C-c-š c-g-r-t-? --------------- Chceš cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. C-ce--ř--á--t. C___ p________ C-c- p-i-á-i-. -------------- Chce připálit. 0
Haluaisin juoda jotakin. R-------d---y---s--n--eh- --p------apil-. R__ / r___ b___ s_ n_____ n____ / n______ R-d / r-d- b-c- s- n-č-h- n-p-l / n-p-l-. ----------------------------------------- Rád / ráda bych se něčeho napil / napila. 0
Haluaisin syödä jotakin. N--o----- s--dl---------. N___ b___ s____ / s______ N-c- b-c- s-ě-l / s-ě-l-. ------------------------- Něco bych snědl / snědla. 0
Haluaisin levätä hieman. Cht---- -h-ě-a byc- -- tro--u -d--č--o--. C____ / c_____ b___ s_ t_____ o__________ C-t-l / c-t-l- b-c- s- t-o-h- o-p-č-n-u-. ----------------------------------------- Chtěl / chtěla bych si trochu odpočinout. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. R---/ r-d- -y-- ----á---- něc---e--al-----pt-la. R__ / r___ b___ s_ V__ n_ n___ z_____ / z_______ R-d / r-d- b-c- s- V-s n- n-c- z-p-a- / z-p-a-a- ------------------------------------------------ Rád / ráda bych se Vás na něco zeptal / zeptala. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. C-t-l---c-t-l- b-c--Vás---ně-o -o-r----. C____ / c_____ b___ V__ o n___ p________ C-t-l / c-t-l- b-c- V-s o n-c- p-p-o-i-. ---------------------------------------- Chtěl / chtěla bych Vás o něco poprosit. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. R-- --ráda-by--------ěk-m po--a--/ --zv-l-. R__ / r___ b___ V__ n____ p_____ / p_______ R-d / r-d- b-c- V-s n-k-m p-z-a- / p-z-a-a- ------------------------------------------- Rád / ráda bych Vás někam pozval / pozvala. 0
Mitä haluatte? C- si-př-----,-pro--m? C_ s_ p_______ p______ C- s- p-e-e-e- p-o-í-? ---------------------- Co si přejete, prosím? 0
Haluatteko kahvia? P-e--t- si-k---? P______ s_ k____ P-e-e-e s- k-v-? ---------------- Přejete si kávu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? N-b- -yst--rad--- -h----- ch-ě-a ---? N___ b____ r_____ c____ / c_____ č___ N-b- b-s-e r-d-j- c-t-l / c-t-l- č-j- ------------------------------------- Nebo byste raději chtěl / chtěla čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. C--eme --t do--. C_____ j__ d____ C-c-m- j-t d-m-. ---------------- Chceme jet domů. 0
Haluatteko taksin? C--e-- za---a-----i? C_____ z______ t____ C-c-t- z-v-l-t t-x-? -------------------- Chcete zavolat taxi? 0
He haluavat soittaa. C---j- te---ono--t. C_____ t___________ C-t-j- t-l-f-n-v-t- ------------------- Chtějí telefonovat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.