Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   gu ભૂતકાળ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ત્ર્યાસી]

83 [Tryāsī]

ભૂતકાળ 3

bhūtakāḷa 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gujarati Toista Lisää
puhua puhelimessa ફો- --ો ફો_ ક_ ફ-ન ક-ો ------- ફોન કરો 0
b-----ā-- 3 b________ 3 b-ū-a-ā-a 3 ----------- bhūtakāḷa 3
Minä olen puhunut puhelimessa. મ-ં-ફોન કર-ય-. મેં ફો_ ક___ મ-ં ફ-ન ક-્-ો- -------------- મેં ફોન કર્યો. 0
b-ūt---ḷa-3 b________ 3 b-ū-a-ā-a 3 ----------- bhūtakāḷa 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. હું---ો સ----ો--પર --ો. હું આ_ સ__ ફો_ પ_ હ__ હ-ં આ-ો સ-ય ફ-ન પ- હ-ો- ----------------------- હું આખો સમય ફોન પર હતો. 0
p-ō----a-ō p____ k___ p-ō-a k-r- ---------- phōna karō
kysyä પુછ--ં પુ__ પ-છ-ુ- ------ પુછવું 0
ph--a ---ō p____ k___ p-ō-a k-r- ---------- phōna karō
Minä olen kysynyt. મે પ--્--. મે પુ___ મ- પ-છ-ય-. ---------- મે પુછ્યુ. 0
ph-na k--ō p____ k___ p-ō-a k-r- ---------- phōna karō
Minä olen aina kysynyt. મ-----મેશા---છ્-ું. મેં હં__ પૂ___ મ-ં હ-મ-શ- પ-છ-ય-ં- ------------------- મેં હંમેશા પૂછ્યું. 0
m-- phōn- -a-y-. m__ p____ k_____ m-ṁ p-ō-a k-r-ō- ---------------- mēṁ phōna karyō.
kertoa જણાવો જ__ જ-ા-ો ----- જણાવો 0
m---p--n- -ary-. m__ p____ k_____ m-ṁ p-ō-a k-r-ō- ---------------- mēṁ phōna karyō.
Minä olen kertonut. મ-----્-ુ-. મેં ક___ મ-ં ક-્-ુ-. ----------- મેં કહ્યું. 0
mē----ō-a-kar--. m__ p____ k_____ m-ṁ p-ō-a k-r-ō- ---------------- mēṁ phōna karyō.
Minä olen kertonut koko tarinan. મેં -ખી વ-ર-તા -હી. મેં આ_ વા__ ક__ મ-ં આ-ી વ-ર-ત- ક-ી- ------------------- મેં આખી વાર્તા કહી. 0
H-ṁ-āk-ō s---y- ph--- p-r------. H__ ā___ s_____ p____ p___ h____ H-ṁ ā-h- s-m-y- p-ō-a p-r- h-t-. -------------------------------- Huṁ ākhō samaya phōna para hatō.
oppia શ--વુ શી__ શ-ખ-ુ ----- શીખવુ 0
Huṁ--k-ō-----y----ō-a -ar- h-tō. H__ ā___ s_____ p____ p___ h____ H-ṁ ā-h- s-m-y- p-ō-a p-r- h-t-. -------------------------------- Huṁ ākhō samaya phōna para hatō.
Minä olen oppinut. હું -ીખ્-ો-છ-ં. હું શી__ છું_ હ-ં શ-ખ-ય- છ-ં- --------------- હું શીખ્યો છું. 0
H---āk---sa-a---phō---pa-- ha--. H__ ā___ s_____ p____ p___ h____ H-ṁ ā-h- s-m-y- p-ō-a p-r- h-t-. -------------------------------- Huṁ ākhō samaya phōna para hatō.
Minä olen oppinut koko illan. મ------ સ--જ---્ય-- કર--ો. મેં આ_ સાં_ અ___ ક___ મ-ં આ-ી સ-ં- અ-્-ા- ક-્-ો- -------------------------- મેં આખી સાંજ અભ્યાસ કર્યો. 0
P-c-a-uṁ P_______ P-c-a-u- -------- Puchavuṁ
työskennellä ક-મ કા_ ક-મ --- કામ 0
P--h-v-ṁ P_______ P-c-a-u- -------- Puchavuṁ
Minä olen työskennellyt. મે---ા- -ર---ં --. મેં કા_ ક__ છે_ મ-ં ક-મ ક-્-ુ- છ-. ------------------ મેં કામ કર્યું છે. 0
P-c-avuṁ P_______ P-c-a-u- -------- Puchavuṁ
Minä olen työskennellyt koko päivän. હ-ં આખો-દિ---------ુ- છું. હું આ_ દિ__ કા_ ક_ છું_ હ-ં આ-ો દ-વ- ક-મ ક-ુ- છ-ં- -------------------------- હું આખો દિવસ કામ કરું છું. 0
mē---c---. m_ p______ m- p-c-y-. ---------- mē puchyu.
syödä ભોજન ભો__ ભ-જ- ---- ભોજન 0
mē-p---y-. m_ p______ m- p-c-y-. ---------- mē puchyu.
Minä olen syönyt. મે- -ા--- છે. મેં ખા_ છે_ મ-ં ખ-ધ-ં છ-. ------------- મેં ખાધું છે. 0
m- pu-h--. m_ p______ m- p-c-y-. ---------- mē puchyu.
Minä olen syönyt koko ruoan. મ-- બધ--ખોરાક-ખા--. મેં બ_ ખો__ ખા__ મ-ં બ-ો ખ-ર-ક ખ-ધ-. ------------------- મેં બધો ખોરાક ખાધો. 0
M----ammē-ā-p-c-yuṁ. M__ h______ p_______ M-ṁ h-m-ē-ā p-c-y-ṁ- -------------------- Mēṁ hammēśā pūchyuṁ.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 gujarati (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!