Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   uz otgan 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [sakson uch]

otgan 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
puhua puhelimessa qongi--- ----ng q_______ q_____ q-n-i-o- q-l-n- --------------- qongiroq qiling 0
Minä olen puhunut puhelimessa. M-n -ele--n qil-im. M__ t______ q______ M-n t-l-f-n q-l-i-. ------------------- Men telefon qildim. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Men--oi- t-le-on-a--dim. M__ d___ t________ e____ M-n d-i- t-l-f-n-a e-i-. ------------------------ Men doim telefonda edim. 0
kysyä s-ra-g s_____ s-r-n- ------ sorang 0
Minä olen kysynyt. M-- sora-i-. M__ s_______ M-n s-r-d-m- ------------ Men soradim. 0
Minä olen aina kysynyt. Men ----doi- so-adi-. M__ h__ d___ s_______ M-n h-r d-i- s-r-d-m- --------------------- Men har doim soradim. 0
kertoa ayt a__ a-t --- ayt 0
Minä olen kertonut. Me- -yt---. M__ a______ M-n a-t-i-. ----------- Men aytdim. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. M-n b-tun v--ea-i--ytib-ber-im. M__ b____ v______ a____ b______ M-n b-t-n v-q-a-i a-t-b b-r-i-. ------------------------------- Men butun voqeani aytib berdim. 0
oppia organ--h o_______ o-g-n-s- -------- organish 0
Minä olen oppinut. Men--rga---m. M__ o________ M-n o-g-n-i-. ------------- Men organdim. 0
Minä olen oppinut koko illan. Ke--qu--n--‘-i--m. K________ o_______ K-c-q-r-n o-q-d-m- ------------------ Kechqurun o‘qidim. 0
työskennellä ish i__ i-h --- ish 0
Minä olen työskennellyt. M----s--adim. M__ i________ M-n i-h-a-i-. ------------- Men ishladim. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Me- --n-b-y- -------m. M__ k__ b___ i________ M-n k-n b-y- i-h-a-i-. ---------------------- Men kun boyi ishladim. 0
syödä o--at o____ o-q-t ----- ovqat 0
Minä olen syönyt. Men -e---. M__ y_____ M-n y-d-m- ---------- Men yedim. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Men ha--a --q-tn- y-di-. M__ h____ o______ y_____ M-n h-m-a o-q-t-i y-d-m- ------------------------ Men hamma ovqatni yedim. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!