Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   uz biror narsani yoqtirmoq

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [etmish]

biror narsani yoqtirmoq

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Haluatteko polttaa? C-----hni-xo-la----m-? C________ x___________ C-e-i-h-i x-h-a-s-z-i- ---------------------- Chekishni xohlaysizmi? 0
Haluatteko tanssia? R--s-a tu--ishni--o-l--sizm-? R_____ t________ h___________ R-q-g- t-s-i-h-i h-h-a-s-z-i- ----------------------------- Raqsga tushishni hohlaysizmi? 0
Haluatteko mennä kävelylle? P----a--o--s-----ohl-ysiz-i? P_____ b_______ x___________ P-y-d- b-r-s-n- x-h-a-s-z-i- ---------------------------- Piyoda borishni xohlaysizmi? 0
Haluan polttaa. Men-chek--hni -ohlaym-n. M__ c________ x_________ M-n c-e-i-h-i x-h-a-m-n- ------------------------ Men chekishni xohlayman. 0
Haluatko tupakan? T---k- is---s-z-i? T_____ i__________ T-m-k- i-t-y-i-m-? ------------------ Tamaki istaysizmi? 0
Hän (m.) haluaa tulta. U ol-v----o--a---. U o_____ x________ U o-o-n- x-h-a-d-. ------------------ U olovni xohlaydi. 0
Haluaisin juoda jotakin. M----c--o--him-n. M__ i____________ M-n i-h-o-c-i-a-. ----------------- Men ichmoqchiman. 0
Haluaisin syödä jotakin. Me- n--adi- yemo-----a-. M__ n______ y___________ M-n n-m-d-r y-m-q-h-m-n- ------------------------ Men nimadir yemoqchiman. 0
Haluaisin levätä hieman. M---d-- o---qc-i--n. M__ d__ o___________ M-n d-m o-m-q-h-m-n- -------------------- Men dam olmoqchiman. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. S----- b-r-na-s---o---o-chiman. S_____ b__ n____ s_____________ S-z-a- b-r n-r-a s-r-m-q-h-m-n- ------------------------------- Sizdan bir narsa soramoqchiman. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Si--a- bi--nar-a---ra-o--him-n. S_____ b__ n____ s_____________ S-z-a- b-r n-r-a s-r-m-q-h-m-n- ------------------------------- Sizdan bir narsa soramoqchiman. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M-n -i-ni -ir---na----- t----- qil-oqch----. M__ s____ b____ n______ t_____ q____________ M-n s-z-i b-r-r n-r-a-a t-k-i- q-l-o-c-i-a-. -------------------------------------------- Men sizni biror narsaga taklif qilmoqchiman. 0
Mitä haluatte? i--------ima-i-----iz i______ n___ i_______ i-t-m-s n-m- i-t-y-i- --------------------- iltimos nima istaysiz 0
Haluatteko kahvia? Ko----chm-q-hi---i-? K___ i______________ K-f- i-h-o-c-i-i-i-? -------------------- Kofe ichmoqchimisiz? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Y--- bir -------c----i----q----isiz? Y___ b__ p_____ c___ i______________ Y-k- b-r p-y-l- c-o- i-h-o-c-i-i-i-? ------------------------------------ Yoki bir piyola choy ichmoqchimisiz? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Bi---yg---etm-qc--m--. B__ u___ k____________ B-z u-g- k-t-o-c-i-i-. ---------------------- Biz uyga ketmoqchimiz. 0
Haluatteko taksin? tak-- -ohl-y-i--i t____ x__________ t-k-i x-h-a-s-z-i ----------------- taksi xohlaysizmi 0
He haluavat soittaa. Siz---n--r----i-m---his-z. S__ q_______ q____________ S-z q-n-i-o- q-l-o-c-i-i-. -------------------------- Siz qongiroq qilmoqchisiz. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 uzbekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.