Lauseita

fi Luonnossa   »   hr U prirodi

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [dvadeset i šest]

U prirodi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? V-d-- li t-m- --r--j? V____ l_ t___ t______ V-d-š l- t-m- t-r-n-? --------------------- Vidiš li tamo toranj? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? Vi--š l--ta-- ----eg? V____ l_ t___ b______ V-d-š l- t-m- b-i-e-? --------------------- Vidiš li tamo brijeg? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? V-d-š--i-t-mo se-o? V____ l_ t___ s____ V-d-š l- t-m- s-l-? ------------------- Vidiš li tamo selo? 0
Näetkö tuon joen tuolla? V------- tam- --jeku? V____ l_ t___ r______ V-d-š l- t-m- r-j-k-? --------------------- Vidiš li tamo rijeku? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? V-di---i --mo--os-? V____ l_ t___ m____ V-d-š l- t-m- m-s-? ------------------- Vidiš li tamo most? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Vid---li -am--j-z-ro? V____ l_ t___ j______ V-d-š l- t-m- j-z-r-? --------------------- Vidiš li tamo jezero? 0
Minä pidän tuosta linnusta. Оna pti-a t-m--m---e sv-đ-. О__ p____ t___ m_ s_ s_____ О-a p-i-a t-m- m- s- s-i-a- --------------------------- Оna ptica tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta puusta. S-iđa m- s---no ---- -am-. S____ m_ s_ o__ d___ t____ S-i-a m- s- o-o d-v- t-m-. -------------------------- Sviđa mi se ono drvo tamo. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Sv-đa-m---e--vaj kamen---dj-. S____ m_ s_ o___ k____ o_____ S-i-a m- s- o-a- k-m-n o-d-e- ----------------------------- Sviđa mi se ovaj kamen ovdje. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Оn------k tamo -- se--v---. О___ p___ t___ m_ s_ s_____ О-a- p-r- t-m- m- s- s-i-a- --------------------------- Оnaj park tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. Svi-a--i-se-o-aj---t ---o. S____ m_ s_ o___ v__ t____ S-i-a m- s- o-a- v-t t-m-. -------------------------- Sviđa mi se onaj vrt tamo. 0
Minä pidän tästä kukasta. O--j -vij-t ---j- mi s--sv--a. O___ c_____ o____ m_ s_ s_____ O-a- c-i-e- o-d-e m- s- s-i-a- ------------------------------ Ovaj cvijet ovdje mi se sviđa. 0
Tämä on mielestäni kaunis. M-s-im--- j-----e--. M_____ d_ j_ l______ M-s-i- d- j- l-j-p-. -------------------- Mislim da je lijepo. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. M----m-da-j--i---r--an--o. M_____ d_ j_ i____________ M-s-i- d- j- i-t-r-s-n-n-. -------------------------- Mislim da je interesantno. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. M-sli- da-j- p--kr--n-. M_____ d_ j_ p_________ M-s-i- d- j- p-e-r-s-o- ----------------------- Mislim da je prekrasno. 0
Tämä on mielestäni ruma. M-s-im--a-----už-o. M_____ d_ j_ r_____ M-s-i- d- j- r-ž-o- ------------------- Mislim da je ružno. 0
Tämä on mielestäni tylsä. Misl-- da-je dos--no. M_____ d_ j_ d_______ M-s-i- d- j- d-s-d-o- --------------------- Mislim da je dosadno. 0
Tämä on mielestäni hirveä. Mi---- ----e--- -traš-o. M_____ d_ j_ t_ s_______ M-s-i- d- j- t- s-r-š-o- ------------------------ Mislim da je to strašno. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kroatia (1-100) MP3 kroatia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!