Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   eo En la restoracio 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [tridek unu]

En la restoracio 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Mi ---u----taŭ-a--aĵon. M_ ŝ____ a_____________ M- ŝ-t-s a-t-ŭ-a-ĝ-ĵ-n- ----------------------- Mi ŝatus antaŭmanĝaĵon. 0
Haluaisin salaatin. Mi ŝatu--sal----. M_ ŝ____ s_______ M- ŝ-t-s s-l-t-n- ----------------- Mi ŝatus salaton. 0
Haluaisin keiton. M- -a--s --p-n. M_ ŝ____ s_____ M- ŝ-t-s s-p-n- --------------- Mi ŝatus supon. 0
Haluaisin jälkiruuan. Mi-ŝa--- d--e--o-. M_ ŝ____ d________ M- ŝ-t-s d-s-r-o-. ------------------ Mi ŝatus deserton. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Mi -atus-gla----on kun-vi-it- kr-mo. M_ ŝ____ g________ k__ v_____ k_____ M- ŝ-t-s g-a-i-ĵ-n k-n v-p-t- k-e-o- ------------------------------------ Mi ŝatus glaciaĵon kun vipita kremo. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Mi --tus -ruk--- -- -r--aĝ-n. M_ ŝ____ f______ a_ f________ M- ŝ-t-s f-u-t-n a- f-o-a-o-. ----------------------------- Mi ŝatus frukton aŭ fromaĝon. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. Ni -at---m-t---an--. N_ ŝ____ m__________ N- ŝ-t-s m-t-n-a-ĝ-. -------------------- Ni ŝatus matenmanĝi. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. N----tu---agm-n--. N_ ŝ____ t________ N- ŝ-t-s t-g-a-ĝ-. ------------------ Ni ŝatus tagmanĝi. 0
Haluaisimme syödä illallisen. N- ŝat----e--e-m--ĝi. N_ ŝ____ v___________ N- ŝ-t-s v-s-e-m-n-i- --------------------- Ni ŝatus vespermanĝi. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Kion -i-ŝ---- -o- -a--a-en-a-ĝo? K___ v_ ŝ____ p__ l_ m__________ K-o- v- ŝ-t-s p-r l- m-t-n-a-ĝ-? -------------------------------- Kion vi ŝatus por la matenmanĝo? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Ĉu -ulk-jn-k-n--o-fi-aĵ--k---mielo? Ĉ_ b______ k__ k________ k__ m_____ Ĉ- b-l-o-n k-n k-n-i-a-o k-j m-e-o- ----------------------------------- Ĉu bulkojn kun konfitaĵo kaj mielo? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Ĉ--ros-p-n-----n-k--b--o-k-j --omaĝo? Ĉ_ r________ k__ k______ k__ f_______ Ĉ- r-s-p-n-n k-n k-l-a-o k-j f-o-a-o- ------------------------------------- Ĉu rostpanon kun kolbaso kaj fromaĝo? 0
Keitetyn kananmunan? Ĉ- bo--g-tan ---n? Ĉ_ b________ o____ Ĉ- b-l-g-t-n o-o-? ------------------ Ĉu boligitan ovon? 0
Paistetun kananmunan? Ĉu-platfr---tan --on? Ĉ_ p___________ o____ Ĉ- p-a-f-i-i-a- o-o-? --------------------- Ĉu platfrititan ovon? 0
Munakkaan? Ĉu---le-o-? Ĉ_ o_______ Ĉ- o-l-t-n- ----------- Ĉu omleton? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. U------an ---urto----i petas. U__ p____ j________ m_ p_____ U-u p-i-n j-g-r-o-, m- p-t-s- ----------------------------- Unu plian jogurton, mi petas. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. P-i-----a-o-k-- p----, -i-petas. P__ d_ s___ k__ p_____ m_ p_____ P-i d- s-l- k-j p-p-o- m- p-t-s- -------------------------------- Pli da salo kaj pipro, mi petas. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. U-u-p---n-gl-son--- a--o,--i-petas. U__ p____ g_____ d_ a____ m_ p_____ U-u p-i-n g-a-o- d- a-v-, m- p-t-s- ----------------------------------- Unu plian glason da akvo, mi petas. 0

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…